Helsingin sanomien uutisoimassa PNAS-julkaissa mainitaan ainakin ajallinen yhteys mikrobikannan erojen ja allergioiden kehittymisen välillä:
"Western developed countries successfully controlled infectious diseases during the second half of the last century, by improving sanitation and using antibiotics and vaccines. At the same time, a rise in new diseases such as allergic, autoimmune disorders, and inflammatory bowel disease (IBD) both in adults and in children has been observed (5), and it is hypothesized that improvements in hygiene together with decreased microbial exposure in childhood are considered responsible for this increase (7). The GI microflora plays a crucial role in the pathogenesis of IBD (8), and recent studies demonstrate that obesity is associated with imbalance in the normal gut microbiota (9, 10)."
HS toteaa asioiden mahdollisen yhteyden:
Terveellisemmän mikrobikannan uskotaan vaikuttavan myös siihen, miksi perinteisissä yhteisöissä sairastetaan vähemmän allergioita.
Varsinaisesta syy-seuraus -suhteesta suolistoflooran erojen ja allergioiden välillä ei ole tietoa (nyt tässä minulla ainakaan). Mielenkiintoinen ajatus kuitenkin on, voisiko asianomaisen suolistomikrobin istuttamista kokeilla allergioiden hoidossa? Jos tätä suolistomikrobia ei allergikon suolistossa ole, voisi sen istutus auttaa monipuolisemman suolistoflooran kehittymisessä ja ikään kuin "buuttata" kehityksen parempaan suuntaan.
Mutta mitä riskejä tästä olisi vai olisiko mitään? Ei kai suurempia, jos kerran näitä mikrobeja muilla ihmisillä suolistossaan on, ja oleellisia eroja ihmisten välillä ei kai ole. Toisaalta suolistoflooralla varmaan on oma ekosysteeminsä, jossa erilaiset mikrobipopulaatiot kilpailevat keskenään, ja tähän tasapainoon puuttuminen sisältää ainakin periaatteellisia riskejä.
Toisaalta saattaa kuitenkin olla myös niin, että kyseistä mikrobia onkin jo suolistossa, ainakin pieniä määriä. Ilmeisesti ruokavaliomuutoksella voisi ehkä lisätä tämän mikrobin osuutta suolistofloorassa ja toivoa, että se sitten auttaisi allergian vähenemisessä.
Mutta kuinkakohan kauan muutos kestäisi? Milloin ruokavalion muutoksen voisi ajatella johtaneen suolistoflooran muuntumiseen? Ja kuinka suoraan ja nopeasti (hitaasti) sitten muutos floorassa voitaisiin todeta allergisten reaktioiden vähentymisenä?
Menetelmänä tässä nähdäkseni tulisi kyseeseen ulostenäytteiden tutkiminen. Ensin selvitetään nykytilanne ja sitten ruokavaliomuutoksen jälkeen mahdolliset suolistoflooran muutokset. Tämän jälkeen voitaisiin sitten todeta ja verrata mahdollisia muutoksia allergioissa.
Mutta kuinka moniin eri allergioihin suolistoflooramuutoksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa? PNAS-julkaisun johdannossa vain sivuttiin allergioita yleisesti. Allergioita on kuitenkin erilaisia; onko erilaisilla allergioilla kenties erilaiset laukaisevat tekijät (riittävät ehdot) vai voisiko suolistoflooran muutoksella kenties parantaa kaikki allergiat?
Mietityttää myös, mikä on allergioiden tarkempi suhde immuunipuolustusjärjestelmään? Ja mihin muihin asioihin elimistössä suolistoflooran koostumus mahdollisesti vaikuttaa - siis muihin kuin ravinnon pilkkomiseen elimistön käyttöön?
Ja koska kerran ruokavalion muutoksella on vaikutusta suolistoflooran koostumukseen ja yhteys ylipainoon, voisinkin seuraavaksi yrittää selvittää, kuinka suuri osuus metabolisilla eroilla on ihmisen painoindeksiin? Muistelen lukeneeni, että se ravinnon osa, jota suolistofloora ei saa muunnettua hyödylliseen muotoon, poistuu elimistöstä kaasun muodossa. Herääkin kutkuttava ihmisarvoon ja ihmisten leimaamiseen liittyvä kysymys, josta ainakin media ja internet voisivat saada vettä myllyynsä: vapautuuko ylipainoisista ihmisistä vähemmän kaasuja, kuin laihoista ja normaalipainoisista ihmisistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti