Voisiko suolistobakteeristoa muuntamalla vähentää allergioita?

Voisiko länsimaiselle allergisoituneelle ihmiselle lisätä sitä mikrobityyppiä suolistoon, jota ei tältä löydy ja jota löytyy sellaiselta, jolla allergoioita ei ole?


Helsingin sanomien uutisoimassa PNAS-julkaissa mainitaan ainakin ajallinen yhteys mikrobikannan erojen ja allergioiden kehittymisen välillä:

"Western developed countries successfully controlled infectious diseases during the second half of the last century, by improving sanitation and using antibiotics and vaccines. At the same time, a rise in new diseases such as allergic, autoimmune disorders, and inflammatory bowel disease (IBD) both in adults and in children has been observed (5), and it is hypothesized that improvements in hygiene together with decreased microbial exposure in childhood are considered responsible for this increase (7). The GI microflora plays a crucial role in the pathogenesis of IBD (8), and recent studies demonstrate that obesity is associated with imbalance in the normal gut microbiota (9, 10)."

HS toteaa asioiden mahdollisen yhteyden:

Terveellisemmän mikrobikannan uskotaan vaikuttavan myös siihen, miksi perinteisissä yhteisöissä sairastetaan vähemmän allergioita.

Varsinaisesta syy-seuraus -suhteesta suolistoflooran erojen ja allergioiden välillä ei ole tietoa (nyt tässä minulla ainakaan). Mielenkiintoinen ajatus kuitenkin on, voisiko asianomaisen suolistomikrobin istuttamista kokeilla allergioiden hoidossa? Jos tätä suolistomikrobia ei allergikon suolistossa ole, voisi sen istutus auttaa monipuolisemman suolistoflooran kehittymisessä ja ikään kuin "buuttata" kehityksen parempaan suuntaan.

Mutta mitä riskejä tästä olisi vai olisiko mitään? Ei kai suurempia, jos kerran näitä mikrobeja muilla ihmisillä suolistossaan on, ja oleellisia eroja ihmisten välillä ei kai ole. Toisaalta suolistoflooralla varmaan on oma ekosysteeminsä, jossa erilaiset mikrobipopulaatiot kilpailevat keskenään, ja tähän tasapainoon puuttuminen sisältää ainakin periaatteellisia riskejä.

Toisaalta saattaa kuitenkin olla myös niin, että kyseistä mikrobia onkin jo suolistossa, ainakin pieniä määriä. Ilmeisesti ruokavaliomuutoksella voisi ehkä lisätä tämän mikrobin osuutta suolistofloorassa ja toivoa, että se sitten auttaisi allergian vähenemisessä.

Mutta kuinkakohan kauan muutos kestäisi? Milloin ruokavalion muutoksen voisi ajatella johtaneen suolistoflooran muuntumiseen? Ja kuinka suoraan ja nopeasti (hitaasti) sitten muutos floorassa voitaisiin todeta allergisten reaktioiden vähentymisenä?

Menetelmänä tässä nähdäkseni tulisi kyseeseen ulostenäytteiden tutkiminen. Ensin selvitetään nykytilanne ja sitten ruokavaliomuutoksen jälkeen mahdolliset suolistoflooran muutokset. Tämän jälkeen voitaisiin sitten todeta ja verrata mahdollisia muutoksia allergioissa.

Mutta kuinka moniin eri allergioihin suolistoflooramuutoksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa? PNAS-julkaisun johdannossa vain sivuttiin allergioita yleisesti. Allergioita on kuitenkin erilaisia; onko erilaisilla allergioilla kenties erilaiset laukaisevat tekijät (riittävät ehdot) vai voisiko suolistoflooran muutoksella kenties parantaa kaikki allergiat?

Mietityttää myös, mikä on allergioiden tarkempi suhde immuunipuolustusjärjestelmään? Ja mihin muihin asioihin elimistössä suolistoflooran koostumus mahdollisesti vaikuttaa - siis muihin kuin ravinnon pilkkomiseen elimistön käyttöön?

Ja koska kerran ruokavalion muutoksella on vaikutusta suolistoflooran koostumukseen ja yhteys ylipainoon, voisinkin seuraavaksi yrittää selvittää, kuinka suuri osuus metabolisilla eroilla on ihmisen painoindeksiin? Muistelen lukeneeni, että se ravinnon osa, jota suolistofloora ei saa muunnettua hyödylliseen muotoon, poistuu elimistöstä kaasun muodossa. Herääkin kutkuttava ihmisarvoon ja ihmisten leimaamiseen liittyvä kysymys, josta ainakin media ja internet voisivat saada vettä myllyynsä: vapautuuko ylipainoisista ihmisistä vähemmän kaasuja, kuin laihoista ja normaalipainoisista ihmisistä?

BigBrotherin ja Chilen kaivostyöläistragedian yhdistäminen olisi suurenmoista

Herättelin ajatusta Chilen kaivostyöläisten kohtalon ja BB:n yhdistämisestä (myös) SubTV:n BB-foorumilla. Ajatukseni herätti kysymyksiä, joiden innoittamana esitän seuraavassa tarkempia perusteluja.

mrjlo @ 2010-09-27, 19:55:

BB Chile 2010

Leikki leikkinä ja hätätilanne kriisinä, en lähtis yhdistelemään viihdettä ja tragediaa noin pitkälle.

Siellä voi vielä kuolla ihmisiä kaivoksessa ja pahimmassa skenariossa kaikki.

Mun mielestä viihde ja tragedia molemmat ovat osa tätä elämää ja median tehtävänä on välittää todenmukaisesti kokemuksia molemmista. Olisi tietyllä tapaa jopa tekopyhää kieltää periaatteellisesti mahdollisuus näiden kahden eri maailman yhdistämineen, varsinkin kun yhteys on tosi ajankohtainen ja helppo muutenkin keksiä.



Yhdistäminen voidaan tietysti tehdä tarpeen vaaitmalla sopivan hyvällä maulla, etenkin jos taustalla on edes osin halu auttaa kaivosmiehiä ja heidän perheidensä nykyistä ja tulevaa elämää. Voi muuten toisaalta kysyä, kuinka hyvää makua nyt ylipäätään tämä BB:n p*erseily ihan itsessään edustaa? ;) Kaivosmiehet ovat joka tapauksessa julkkiksia. On helppo kuvitella, miten heitä käytetään hyväksi ilman, että siitä on heille mitään hyötyä - varsinkin sitten kun julkisuus ei ole heistä enää kiinnostunut.

Jokainen uutisotsikko, jonka media maailmalle syytää hyödyttää ensisijaisesti jotain muuta kuin kaivostyöläisiä itseään. Tuskinpa siitä kukaan heille mitään maksaa. Nyt olisi kyse siitä, että kehitettäisiin tällainen BB:tä vakavalla naamalla parodioiva todellisen maailman tragediaan liittyvä konsepti, joka itsestään järjestelmän puolesta tuo apua ja taloudellista hyötyä näille kaivostyöläisille. Kyllä tämä kuulostaisi hieman paremmalta ja edes kauniilta ajatukselta kuin se, että ihan lähtökohtaisesti kielletään BB:n ja kaivostyöläisten tragedian yhdistäminen jonkin pinnallisiin mielikuviin perustuvan epäsovinnaisuuden nimissä. 8]

Työntekijöiden ja luovan työn motivoimisesta ja palkitsemisesta tiedämme, että taloudelliset kannustimet auttavat vain konkreettisissa työtehtävissä (luovuuden lisäämiseen niistä ei ole). Näin ollen kaivostyöläisille ja heidän omaisilleen voitaisiin keksiä sellaisia aktiviteetteja, jotka a) auttavat kaivosmiehiä jaksamaan, b) ovat viihdyttäviä tai kiinnostavia katsoa ja c) joista on taloudellista ja/tai henkistä hyötyä kaivostyöläisille ja heidän perheilleen.

Belluzo or not? Nokia CEO replaced by Spehen Elopin from Microsoft

After last years' pressure from Apple and Google on the smartphone segment, Nokia has replaced its CEO, the "last finnish man standing" Olli-Pekka Kallasvuo, with canadian Stephen Elopin, the president of Business Division at Microsoft. Sad for Finland, as Nokia is consider the economical crown jewel here, projecting thus also the mental landscape of our moder nation and its successful rise from the 90's recession.

But what guarantees does Nokia have, that Stephen is Elopin but not a "Belluzo", a mole later to be found working for Microsofts benefit? From the Nokia point of view, this risk should be underlined in the financial rewards Elopin will get while working and after working at Nokia. Maybe this is not an issue, as Elopin has worked for other companies too, such as Juniper Networks, Adobe Systems and Macromedia until he joined Microsoft. But do remember, that if there has not been any current danger, that does not mean there would be no danger later. That's why the Nokia risk management should take this into account, especially in the long run. As a leader. Stephen seems to fill the bill in therms of the Nokia spirit; reportedly he has "big ears" and good charisma, combined with modesty. Personally I'm anxious to see what happens, when he puts the puck on the ice both here on the Nokia country Finland and across the Atlantic!